LÄMMÖNKULUTUS

LÄMMÖNKULUTUS

Kotitalouksien energiankäytöstä jopa 50% menee lämmitykseen. Se on näin ollen suurin yksittäinen kustannuserä. Lapin arktinen ilmasto tuo omat haasteensa lämmön pysymiselle sisällä. Onkin syytä tietää, mistä lämpö oikein karkaa, kun tämä on tiedossa, voi asiaa lähteä korjaamaan oikeaan suuntaan. 

Rakennuksen johtumismishäviöihin vaikuttavat rakenneratkaisut, eristepaksuuudet ja rakenteen tiiveys.  Ikkunoiden ja ovien kautta vuotaa noin 15-20% lämpöenergiasta, joten niiden tiivistämiselle on mahdollisuus saavuttaa säästöjä. Mikäli ikkunat ja ovet ovat tulleet käyttöikänsä päähän, tai niihin on päässyt tulemaan rakenteellisia vaurioita, niiden uusiminen on suositeltavaa. Vanhojen kaksilasisten ikkunoiden tilalle voi hankkia useampilasisia energiansäästöikkunoita. 


Suuremman julkisivuremontin tullessa ajankohataiseksi on syytä harkita eristepaksuuksien lisäämistä ulkoseiniin. Yläpohjan lisäeristäminen voi olla kannattavaa myös ilman sen suurempaa remontointitarvettakaan, mikäli se on helposti tehtävissä. 


Ilmanvaihto on suurin yksittäinen lämpöenergian kuluttaja. Poistettavasta ilmasta voi ottaa lämmön talteen poistoilman lämmöntalteenotolla. Lämmöntalteenottojärjestelmän hyödyntäminen voi vähentään ilmanvaihdon lämmönkulutusta yli puolella. 


Käyttöveden lämmitykseen kuluu myös reilusti energiaa. Lämpimän veden energiakulutukseen voi vaikuttaa säännöstelemällä sen käyttöä, lisämäällä eristystä putkituksiin, jotka kulkevat kylmien tilojen läpi, tai uusimalla vanhoja lämmönjakolaitteita.

MISTÄ LÄMPÖ KARKAA?


- Ilmanvaihto 25 - 35%

- Ikkunat ja ovet 15 - 20%

- Yläpohja 10 - 15%

- Ulkoseinät 10 - 15%

- Alapohja 5 - 15%


SÄÄSTÖPOTENTIAALIT


- Lämpötilan lasku asteella 5-6%

- Energiatehokkaat ikkunat 2 - 5%

- Ulkoseinien lisäeristys 10%

- Yläpohjan lisäeristys 5 - 10%


Aina korjauksien jälkeen on hyvä muistaa säätää IV ja lämmitysjärjestelmä uudelleen!


NEUVONTA PUHELIN

Avoinna Ma klo 9-12

       (+358) 044 971 3681